keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Pieni potilas

Olen katsonut telkasta "pieniä potilaita" -ohjelmaa ja ihastellut lääkäreiden työskentelyä lastenklinikalla. Nyt pääsin itse harmillisen lähelle seuraamaan tätä ihan itse.

Meillä on majaillut jo yli viikon flunssa, mikä siis alkoi Lennillä. Pikkupojatkin ovat olleet jo hetken räkäisiä ja ajattelimme, että niin kauan kun pissaavat,kakkaavat, syövät eikä ole kuumetta niin ei lähdetä sitä antibioottikuuria hakemaan. Luulimme jo aluksi Joelin kohdalla että se olisi menossa parempaan suuntaan, kun ei enää yskinyt...mutta totuus oli se, ettei enää jaksanut yskiä. Sunnuntaina tilanne paheni, kun Joel ei enää syönyt niin hyvin ja tuijotti pelottavan lasittuneella katseella. Menimme siis maanantai-aamuna terveyskeskuslääkärille, josta saimme heti lähetteen lastenklinikan päivystykseen ja kehoituksen menemään sinne melko nopeesti. Päivystyksen ilmoittautumisen yhteydessä tarkastavat lapsen kunnon, josta sitten Joel kiidätettiinkin jo hoitoon. Olikin pelottavan valkoinen ja sininen suun seudulta, asento turvakaukalossa ei ollut ollut paras mahdollinen. Imivätkin heti räkää pois ja olo parani hieman. Aluksi sanoivat, että oltaisiin yö osastolla ja Joel saisi nesteytystä huonon syömisen vuoksi ja limaa imettäisiin siellä aktiivisesti pois. Minut laitettiin käytävälle odottamaan, kun olivat laittamassa kanyyliä tuon nesteytyksen aloittamiseen. Siinä odotellessa porukkaa alkoikin lappaamaan sisään huoneeseen missä Joel oli ja arvasin, että jotain muutakin tässä nyt oli. Kun pääsin itse vihdoin huoneeseen olikin Joel jo täynnä piuhoja ja sain tiedon, että Joel oli muuttunut flegmaattisemmaksi ja olivat päättäneet ottaa lisää kokeita. Ilmeni, että hänellä oli RS-virus (mikä siis tyypillinen tämän vuodenajan flunssatauti ja sitä me kaikki olemme täällä nyt sairastaneet), mutta kertynyt lima  oli vain aiheuttanut infektion Joelille ja siten myös keuhkokuumeen....Joel suorastaan kiidätettiin teholle, kun tämä selvisi.

Nyt jo täällä helpotuksesta huokkaisseena, kun Joel siirrettiin heti yhden yön jälkeen teholta jo osastolle ja nyt jo infektio selätettynä. Huomenna tai ylihuomenna pääsee jo kotiin :) Tuo nopea Joelin kunnon romahtaminen on kuulemma tyypillistä, kun sinnittelee ensin kaikilla omilla voimavaroillaa ja sitten ne omat voimat vain yhtäkkiä loppuvat. Ja on kuulemma olemassa kuumeetonta keuhkokuumetta, koska Joelillahan ei koskaan tuota kuumetta ollut.

Meidän pieni potilas...ja hienoa työtä tosiaan tuolla lastenklinikalla tekevät!

2 kommenttia:

  1. Voimia pienten potilaiden kanssa! Varmaan ovat nukkuneet huonosti jo vähän aikaa nuhanenissään ja superreippaat vanhemmatkin alkavat olla väsyneitä. Toivotaan että kevät tulee pian, seuraavat puol vuotta pitäis olla vähemmän tautirikasta aikaa vuodesta.

    VastaaPoista
  2. Huh, kylläpä tilanne voi äkkiä tulla päälle! Onneksi Joel voi jo paremmin. Keuhkokuume noin pienellä kuullostaa pahalta. Toivottavasti tervehdytte täydellisesti joka iikka ilman muita kommervenkkejä!

    VastaaPoista