Syksy

Täytyy kyllä sanoa, että vaikka olisi kuinka vetämätön olo ja pojat olisivat kuinka kipeinä, niin minun on jotenkin vaikea siitä kirjoittaa. Pohdinkin juuri, että ei kyse varmastikkaan ole siitä, ettenkö niistä jotenkin kokisi voivani kirjoittaa, vaan ennemminkin siitä, että en niitä hirveästi mieti. En halua keskittyä siihen mikä on huonosti vaan ennemmin siihen mikä on hyvin. Tämä tekee elämästä paljon kivempaa :)

Täällä ollaan oltu koko poppoo vähän flunssassa ja muissa taudeissa, mutta ei se noita poikia tunnu kauheasti haittaavan. Täällä on nimittäin nukuttu edelleen noin enimmäkseen hyvin, jee!

Meillä on uusi ihana päivärytmi, josta pojatkin pitävät tiukasti itse kiinni. Aamuisin herätään puoli kasin maissa, ekat päikkärit nukutaan 10.30-12.30, toiset 16-18 ja nukkumaan mennään 21. En valita. Meillä on kaksi melkoista pullopoikaa, jotka voisivat elää pelkällä maidolla ja vellillä. Ja sitten on Anton, joka syö muidenkin poikien ruuat ja pulloa ei meinaa ottaa enää ollenkaan. Edes nukkumaan mennessä maitopullo ei meinaa kelvata. Meillä on myös hampaita; Oliverilla kaksi, Joelilla ja Antonilla yksi. Meillä on yksi oikeaoppisesti ryömivä (Joel), joka pinkoo jo melkoista vauhtia varsinkin kun näkee jonkin mihin ei saisi koskea. Joelin kylvettämisestäkään ei meinaa tällä hetkellä tulla oikein mitään, kun on vain kiipeämässä pitkin seiniä. Sitten on Anton, joka omalla tyylillään kurkotellen kyljeltä toiselle etenee jo kanssa melkoista vauhtia, Oliver tykkää ennemmin istuskella ja tutkailla. Nykyään täytyykin jo hieman katsoa mihin astuu...Lennillä on myös sulateltavaa näiden liikkuvien vauvojen kanssa, ja olisikin koko ajan palauttamassa niitä "paikoilleen".

Tällä hetkellä tulevaisuuden visio on, että Joel johtaa kolmikkoa. Joel olisi se, joka menee ja tekee. Joelin saa helposti tällä hetkellä mukaan kaikkeen hassutteluun ja uuteen. Anton menee Joelin perässä ja lähtee kaikkii hullutuksiin mukaan. Anton tällä hetkellä melkoinen hahmo, jolla on aina vähän omat jutut meneillään. Antonin yleensä löytää mitä ihmeellisimmistä paikoista, kerran oli saanut päänsä todella tiukkaan kahden pöydän väliin, kerran oli kierrittänyt itsensä tiukkaan rullaan pyyhkeen sisään, muiden jo mentyä nukkumaan löytää Antonin hihkumassa aivan onneissaan oman peittonsa sisältä ym. Oliver on puolestaan porukan aivot ja puhuu muut pojat ulos kaikista ongelmista, mihin ovat itsensä laittaneet. Oliver selkeästi harkitsevin eikä lähde suinpäin kaikkiin hömpötyksiin, vaan tarkkailee ensin.

Lenni kävi tänään ensimmäistä kertaa luistelemassa, totesi siinä tovin yritettyään rauhallisesti minuun katsoen: "En minä osaa luistella, mennään pois". Jaahas, mutta eiköhän sen lähde toistekin. Tällä hetkellä Lenninpäivittäisenä puheenaiheena on laivareissu, jonne lähdetään Lennin kanssa parin viikon päästä. Ihanaa tehdä jotain yhdessä Lennin kanssa ilman vauvoja. En myös muista milloin itse olisin ollut näin innoissaan yhdestä laivareissusta, kiva päästä tästä kotiympyrästä hetkeksi :)

 Hei, me aloitettiin vauvauinti ei siis painia, mitä asusta voisi päätellä. (Anton)

 Joel pääsi Lennin mopon kyytiin.

 Se oli se pieni hetki, kun käänsit selkäsi, niin...Anton "puurohetkellä". Takana konttausta treenaa Joel.

Hei, me täytettiin lauantaina 9 kk, ollaan jo tosi isoja. Vasemmalta Oliver, Joel ja Anton