Ihanaa kesä on saapunut! Olen ollut niin kovin kiireinen kesätoimien (eli poikien) kanssa, että en ole kerinnyt kirjoittelemaan. Kesä ja helle on tuonut tullessaan niin hyvää kuin ei niin toivottavaakin. Ihanaa on ollut hetket Lennin kanssa uimassa ja muissa kesäriennoissa, meillä alkoi myös piharemontti ja Lenni on ollut aivan tohkeissaan siellä "hommissa" auttamassa. Helle on vain sotkenut pikkupoikien unet. Pari päivää olin ihan helisemässä, kun pojat eivät meinanneet mennä ollenkaan nukkumaan vaan väsyneinä itkeskelivät kunnes kukin piti erikseen nukuttaa sylissä niin, että kun viimeinen oli nukahtanut niin jo ensin nukahtanut heräsi...kärttyisenä tietenkin vähän nukuttuaan. Vaikka kuinka yritti jatkaa unta, niin ei...pojat nukkuivat 10-30 minuutin unia. Onneksi nyt jo paremmin, mutta vaihdellen. Luulenpa, että pojat alkavat olla jo sen verran isoja, että hakevat unirytmejä päiväksikin. Parina päivänä ollaankin jo menty kaksilla pitkillä päikkäreillä. Onnekseni pojat nukkuvat nyt myös samaan aikaan, jossakin välissä kukin nukkui vähän omaan aikaansa.
Eli summa summarum...hyvin vaihtelevaa on täällä meillä. Ei ole toista samanlaista päivää. Ainoa mihin voi jo luottaa on se, että pojat menevät nukkumaan 20-21 välillä ja nukkuvat siitä hyvin ensimmäiset tunnit. Tämä jo auttaa, kun saa kaikki neljä poikaa nukkumaan ja saa hetken hengähtää :)
Hurjaa, miten nopeasti aika menee. Kohta alkaa jo Markon viiden viikon kesäloma ja uusi vaihe taas alkaa. Pojat kaipaavat jo kovasti seuraa ja viihdyttämistä, joten onneksemme kesä on tuonnut myös lukuisat vieraat, joita meillä on onneksemme iltaisin käynyt. Yksikin uusi kasvo ja uudet jutut pojille, niin taas viihdytään paremmin. Olemme myös päässeet Lennin kanssa linnanmäelle ja perjantaina päästään kolmivuotis-hääpäivän kunniaksi kahdestaan syömään ulos. Ihanaa!
Ulos poikien kanssa onkin haastavampi lähteä enää itsekseen, kun eivät oikein meinaa enää viihtyä vaunuissa. Yhtenä lauantaina tosin Lennin ollessa mummolassa repäistiin ja lähdettiin prismaan kolmikon kanssa :) ei jäänyt traumoja ja voisi lähteä toistekin. Loppupeleissä kaksi vauvoista oli meillä molemmilla rintarepuissa ja ainoastaan Joel nukkui tyytyväisenä vaunuissa.
Anton :)
Lenni Lintsillä
Vasemmalta Anton, Joel ja Oliver. Tässä vielä päät kaikilla hienosti pystyssä (Anton alkaa olla jo Oliverin kanssa samaa kokoluokkaa)
Ja Anton jatkaa, kun toiset pojat jo väsähtivät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti